Aika tuntui olevan jossain kaukana tulevaisuudessa enkä itse vielä edes oikein ymmärtänyt, että kohta se oikeasti tapahtuu. En jännittänyt paljoa missään vaiheessa. Edes kuuluisana edellisenä iltana ei pelottanut yhtään. Olin niin varma, että haluan sen tatuoinnin maksoi mitä maksoi ja kivusta välittämättä. Muutamaa tuntia ennen sain luonnoksen leimasta. En saanut silmiäni irti siitä. Se oli upea, vaikka omaa ideaani oli hieman muutettu. Alkuperäisessä ideassa oli höyryävät sieraimet, mutta ne oli poistettu ja korvattu lentävillä kivillä ja pölyllä.
Oli aika mennä studiolle. Teimme kaikki perusasiat ja aloitimme operaation. Ensireaktio oli, että okei, en kuole tähän kipuun. Ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia tuntui tietenkin pahemmalta, koska keho oli ihmeissään tapahtumasta. Sitten kipu alkoi helpottaa ja tatuoijakin oli ihmeissään kun en valitellut kipua oikeastaan missään vaiheessa. Se tuntui periaatteessa ihan kivalle, (minulla on todella korkea kipukynnys) enkä pyytänyt taukoja. Ainoat inhottavat kohdat, jotka tekivät tiukkaa olivat kavion viimeiset kaksi viivaa. Onneksi niihin meni ehkä maksimissaan viisitoista sekuntia.
Olin kertonut tatuoinnista perheelleni, poikaystävälle ja joillekkin kavereille. Yllätyin kuinka hyvin vanhempani ottivat asian. Kukaan ei oikeastaan suuremmin vastustanut sitä. Huomenna olisi tiedossa eräät isommat juhlat, joissa on paljon sukulaisia, joten hieman jännittää miten esimerkiksi mummo ottaa asian. Suvussani on minun lisäksi tiedettävästi vain yksi tatuoitu, vaikka sukumme onkin aika iso.
Olin ajatellut, että jos selviän hengissä ja hyvillä mielin, kuten nyt kävikin, otan lisää tatuointeja. tarkoituksena olisi ainakin puolikas hiha oikeaan käteen. En vielä kovin tarkkaan tiedä mitä siihen tulisi, mutta ehkä horoskooppimerkkini eli vaaka ja täytteeksi ruusuja. Mahdollisesti myös jotain tekstiä. Täytynee jatkaa suunnittelua.
 |
| Tuore tatuointi |
